Stuttgartin matka

Olen kotona tämän päivän, koska sain flunssan kuoroleiriltä. Nyt on ainakin aikaa kirjoitella.

Olin viime lauantaina Stuttgartissa Thomasin kanssa. Pyöräilimme sinne ja Thomas kertoi minulle kaikkea Stuttgartista ja lähiseudusta. Ymmärsin tosin vain osan..

Bad Canstatt

Stuttgartin arkkitehtuurista ilotulitusta

Ensimmäiseksi pysähdyimme Bad Canstattiin. Siellä oli kadulla markkinat, mutta ne olivat aika pienet. Kävimme myös kirkossa, mutta siellä ei ollut mitään ihmeellistä. Bad Canstatt oli kyllä kaunis kaupunki.









Stuttgartissa Thomas tutustutti minut Stuttgartin oopperataloon ja Stuttgartin keskustaan. Stuttgartissa on säästynyt vain yksi pieni kortteli liittoutuneiden pommituksista 2. maailmansodassa, joten arkkitehtuuri ei ollut mitenkään päätä huimaavaa.

Stuttgart 21

Stuttgartissa on suurena puheen aiheena ns. Stuttgart 21. Ehdotus juna-aseman uusimisesta. Junaradat haluttaisiin siirtää maan alle? Ihmiset vastustavat sitä, koska sitten jouduttaisiin kaatamaan 250v vanhoja puita ja se maksaa maltaita? Tai jotain.. Asia ei ihan auennut vielä saksantaidollani.

Ehdottomasti Stuttgartin matkan kohokohta oli nopea piipahtaminen Canstatter Volksfestillä. eli Wasenissa. Kävimme kävelemässä oluttelttojen läpi. Se oli aivan outoa. Jotenkin tuntui siltä ettei sellaista voi oikeasti olla olemassa. Saksassa näköjään oikeasti käytetään Lederhoseneita. Thomaksella oli päällä jatkuva "facepalm" kun kävelimme oluttelttojen läpi. Minusta siellä oli kyllä hauskan näköistä! Thomas sanoi, että lederhosenit ovat tehneet comebackin. Viisi vuotta sitten niitä ei käytetty ollenkaan. 

Ps. Saksassa on ihan ok pitää tälläisiä laseja TV:ssä.

Orpheus und Eurydike

Laulan oopperan! Ilmoittauduin kolmen päivän mittaiselle leirille Ochsenhauseniin. Harjoittelemme siellä koulun kuoron kanssa oopperan, jonka esitämme marraskussa Ludwigsburgissa. Olen kuorossa tenori. Harjoittelen tänään kotona, koska kaikilla on iltapäivällä jotain menoa. Toivottavasti naapurit eivät kuule, koska koulukaverini asuu aivan naapurissani..

Huomenna menemme pyörillä Stuttgartiin katsomaan nähtävyyksiä. Vierailen myös oopperatalossa, jossa Thomas on töissä.

Koti

Naapurustoa

 Eilen oli hieman koti-ikävä ja tuntui vaikealta, koska en oikein pysy mukana muiden jutuissa. Angst angst... Tänään meni jo paremmin. Puhun enemmän ja ymmärrän jo yli puolet mitä puhutaan.

Perheeni elämä on hyvin järjestelmällistä. Joka ilta istumme puolitoista tuntia TV:n ääressä ja puhumme kaikesta.

Olohuone

Soitan myös koulun bigbandissa. Soitamme sairaan hyviä biisejä siellä. Kaikilla trumpetisteilla on tosin vielä kesäansatsi.

Ps. Scheiße ei ole ruma sana. Opettajatkin sanovat sitä koko ajan.

Erilaisuuksista

Olen jo nyt huomannut paljon eroja Saksan ja Suomen välillä. Täällä ollaan tosiaan täsmällisiä. Bussit liikkuvat minuutin tarkkuudella ja talot ja niiden pihat ovat hyvin siistejä. Koulu on tosin hyvin meluisa ja epäorganisoitu. Täällä on tosin koulujärjestelmän muutos käynnissä, joten kaikki on sekaisin. Melkein joka päivä meiltä jää tunteja pois.

Ihmiset liikkuvat täällä hyvin paljon (tai ainakin perheeni). Melkein joka päivä jokaisella perheestäni on jotain harrastetoimintaa. Suomessa vain lagasin koko loppupäivän, kun tulin koulusta kotiin. Täällä olen hyvin väsynyt kun tulen koulusta, mutta menen vielä illalla pelaamaan sulkapalloa tai vaikkapa uimaan. Koneella en ole juuri yhtään.

Kielitaitoni parantuu myös koko ajan, vaikka en kyllä vieläkään ymmärrä edes puolia mitä puhutaan. Se on tosiaan kuitenkin hyvin ymmärrettävää.

Järjestin kaikki tavarat kaappeihin matkalaukustani ja siivosin huoneeni. Kaikki on nyt hyvin saksalaisen näköistä.

Ps. Y on näppäimistössä vaihtanut Z:n kanssa paikkaa!! Todella ärszttävää...

Huhhuh...

Lähtiessäni lupasin yhdelle kaverilleni, että en postaisi pitkiä tekstejä. Nyt on kuitenkin pakko. On sen verran paljon kerrottavaa.

Saavuimme lennon jälkeen Herrenbergiin, jossa meillä oli starttiseminaari. Heti ensimmäisenä iltana syötyämme, menimme poikien kanssa oluelle. Oli todella vaikea uskoa, että olemme tosiaan Saksassa.

Ensimmäinen olut

Toisena päivänä kävimme koulusysteemin läpi ja kaikkea mitä kuuluu vaihto-oppilaan arkeen. Juttelimme myös Saksalaisen tyypin kanssa, joka oli ilmeisesti osavaltion opetushallinnosta tai jotain sellaista. Illalla piipahdimme Tübingenissä. Tübingen on vanha yliopistokaupunki. Saavuimme Tübingenin juna-asemalle, jossa kännissä olevat oman elämänsä sankarit huusivat meille "Ach! Austauschschüler!". Tübingen oli kaunis kaupunki kunhan pääsimme juna-aseman läheisyydestä sillan yli vanhaankaupunkiin. Pyörimme aikamme ja palasimme takaisin Herrenbergiin. Sen jälkeen menimme oluelle.

Kolmantena päivänä tapasimme isäntäperheemme. Oli todella jännittävää odottaa isäntäperheen saapumista. Meillä oli paikan päällä kahvitus, missä kiitettiin kaikkia ja annettiin viime hetken ohjeita.

Tunsin oloni heti kotoisaksi isäntäperheessä. Opinkin heti ensimmäisen schwäbischin murteen sanani. Ei oben vaan ober.

Tübingen

Tänään olin ensimmäistä kertaa koulussa. Päivä oli hyvin raskas. Huomasin miten saksantaitoni parantui päivän mittaan. Se oli aika uskomatonta. Koulupäiväni kesti kahdeksasta vähän yli neljään. Huomenna samanlainen päivä. Huoh.. Kai tähän pikkuhiljaa tottuu. Koulunkäynti on kyllä hyvin erilaista. Koulu on yksi iso kaaos. Kaikki huutavat ja riehuvat tunnilla ja opettajaa ei edes kiinnosta se. Oppilaat puhuvat aina kuinka tyhmiä jokainen opettaja on. Olen kymmennellä luokalla, eli siis 15-16-vuotiaiden kanssa.

Olen niin väsynyt, etten jaksa tarkistaa onko teksti hyvä.. Menen alas katsomaan Haluatko miljonääriksi-ohjelmaa.. Pian lisää pohdintaa.. Ehkä..

Ylihuomenna...

Noniin.. On tullut aika aloittaa tämä blogi. Lähtöön on tosiaan kaksi yötä ja nyt on kieltämättä alkanut jännittää. Kaikkien asioiden pitäisi olla kondiksessa, mutta silti huolii koko ajan "Onko nyt kaikki varmasti mukana!?". Olen itsekin yllättynyt miten järjestelmällisesti olen pakannut. Miten olen ajoissa hoitanut asiat suhteellisen hyvin?

Olen ollut isäntäperheeseen tiiviissä yhteydessä. He ovat kertoneet siivonneensa ja raivanneensa Julianin huoneen (Julian on 15-vuotias hostveljeni, joka lähti Jenkkeihin, ja jonka huoneen saan). Laura - 17-vuotias "siskoni" - on koittanut estää äitinsä omalaatuiset sisustusideat huonettani koskien.

Olen todella innoissani! Hostperheeni vaikuttaa todella hyvältä. He ovat sanoneet odottavansa minua innolla, mikä tietysti tuntuu hienolta. Outoa ajatella, että alle viikon kuluttua istun hostperheeni kanssa sohvalla katsomassa TV:tä.

Perjantaina, kun saavun Saksaan, meillä vaihtareilla on aloitus/info-seminaari, joka kestää viikonlopun. En ehdi sieltä kirjoittelemaan, mutta päästyäni asettumaan  isäntäperheeni luo jatkan kirjoittelua. Seuraavan blogipäivityksen teen Saksassa, omasta huoneestani... O-ou...